Niyama ja sen viisi määräystä


2.2 Niyama

Viisi keskeistä määräystä, joilla itsekurin avulla harjoitetaan joogaa päivittäisessä elämässä. Niin katsotut yksilölliset harjoitusohjeet, joiden pyrkimyksenä on henkinen kasvu.


2.2.1 Shaucha - puhtaus
Puhtaana pysymisen päämäärä niin kehon, mielen, ajatusten, kodin, ympäristön kuin puheenkin saralla.

Lähde

2.2.2 Santosha - tyytyväisyys
Kiitollisuuden tunteminen niistä asioista, joita omassa elämässä jo on sen sijaan, että huomioisi ainoastaan negatiivisia ja puuttuvia asioita.

Lähde

2.2.3 Tapas - itsekuri
Pyrkimys mielensä vastahakoisuuden ja negatiivisuuden voittamiseen, jotta voisi säännöllisesti toteuttaa niitä toimintoja, jotka tukevat hyvinvointia.

Lähde

2.2.4 Svadhyaya - itsetutkiskelu
Aidon minän etsiminen ja löytäminen.

Lähde

 2.2.5 Ishvarapranidhana - pyyteetön tekeminen
Ymmärrys siitä, että on osa suurempaa kokonaisuutta ja maailman palveleminen altruistisesti, mutta omat rajansa huomioiden.

Lähde

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joogan avulla kohti antoisampaa elämää

Kuva
  On monia syitä harjoittaa joogaa 
Nykypäivän jooga keskittyy vahvasti asanaan eli asentoharjoitukseen. Voisi sanoa, että monelle jooga merkitsee täysin samaa, kuin matolla tehty fyysinen harjoitus. Joogatunnille mennään, jotta saavutettaisiin upea joogakeho, ja ohessa mielikin ehkä balansoituu. Tämä on varsin yleinen lähestymistapa joogaan. 
 Joku herää joogan henkisiin puoliin vasta vuosia asanaa harjoitettuaan - aika ei ole ollut kypsä aiemmin. Toinen saattaa olla harjoittanut tietoista elämää jo lapsesta saakka, mutta ei ole ymmärtänyt tämän olevan joogaa. 
 Joogaa voi harjoittaa siis monesta eri syystä, eikä yksikään syy ole toista huonompi tai parempi. 
 Ohjautuminen sydämestä käsin 
Elämme maailmassa, jossa päämäärät, tavoitteellisuus ja suorittaminen ovat keskeisessä asemassa. Kehon viestintäjärjestelmä saattaa olla rikki jatkuvan stressin ja kiireen seurauksena. Jooga tarjoaa täysin päinvastaisen maailman, sillä harjoituksessa käännetään katse sisäänpäin,...
Lue lisää

Jooga käsitejärjestelmän avulla kuvattuna

Kuva
1. Jooga Tapa elää, olla, hengittää ja ymmärtää itseä, elämää sekä ympäröivää maailmaa. Menetelmä huomioi ihmisen kokonaisuutena, ja pyrkimyksenä on tila, jossa mieli, keho ja henki ovat yhtä. Lähde 1.1 Astangajooga Joogan käytännön harjoitukset mielelle, keholle ja tietoisuudelle. Pohjautuvat Patanjalin joogasutrien monitulkintaisiin mietelauseisiin. Astangajooga on klassinen joogasysteemi, joka pitää sisällään kahdeksan moraalista ja eettistä haaraa. Näitä harjoittamalla ihminen vahvistaa kehoaan, mieltään sekä tietoisuuttaan ja lopullinen päämäärä on klassisesti ajateltuna valaistuminen. 2. Joogasutrat Filosofinen joogakäsikirjoitus, joka koostuu aforismimuodossa kirjoitetuista sutrista eli kirjoituksista. Se pitää sisällään joogan kahdeksan eri haaraa. Joogasutrat ovat Rishi Patanjalin kirjoittama sanskritinkielinen mietelausepohjainen opus, joka on nykpäivänäkin harjoitetun joogan perusta. Patanjalin on päätelty eläneen 200eKr - 300jKr aikajänteell...
Lue lisää